Daiki on ensimmäinen ihan oma koira, joka on itse valittu, maksettu, nimetty ja koulutettu alusta alkaen, Kaikki tavallaan oli uutta ja jännittävää, mutta kuitenkin jotenkin helppoa ja luonnollista. Kaikki muuttui kun Daiki oli melkein 1v. Tylsyyteensä Daiki oli päättänyt hiukan maistaa ksylitolipurkkaa, ja hengenlähtö oli lähellä... Ksylitoli vaikutti todella nopeasti Daiki alkoi kramppaamaan, ripuloimaan, ja meni tajuttomaksi.. Onneksi olin juuri lukenut eläin ja eritoten koirien ensiavusta.. joten oloa pystyi heti helpottamaan... ei siitä sen enempää, mutta jos joku kysyisi kuka koiristani on opettanut minulle eniten, vaitaisin hetkeäkään epäröimättä Daiki.
Daiki on opettanut minulle kärsivällisyyttä ja ajattelemaan asioita eritavalla. Daiki oirehti ja oli ns. kipeänä pitkät 1,5v ksylitoli myrkytyksen jälkeen, jona aikana oli kausia joilloin Daiki oli niin kipeä että se oli agressiivinen miestäni kohtaan, kaikkia perheen ulkopuolisia koiria kohtaan, eikä suostunut liikkumaan kunnolla. Pahimpia oli ajat jolloin se vain nukkkui ja ripuloi vaikka ruokavaliossa mikään ei muuttunut, ja hermot oli aivan loppu ainaiseen ripulin siivoamiiseen ja koiran murinaan. Käytiin eläinlääkärissä ja kaikki tutkittiin eikä mitään löytynyt, kunnes päätin viedä Daikin vatsalaukun tähystykseen, jossa sitten selvisi pieni naarmu vatsa kalvossa, joka paranee ajan kanssa. Päätös Daiki lepoon laittamisesta kesän jälkeen oli tehty jo aikaisemmin talvella mieheni kanssa, koska elämä alkoi olla todella raskas ainasen ripuloinnin ja agressiivisen käytöksen kanssa. Hienot ja toimivat ohjeet saimme eläinlääkäriltä ja Daiki sai ns. toisen mahdollisuuden. Ruoka, tietyt raaka-aineet mm.kananmuna ja paastot olivat ratkaisevia. Sitä toimivaa ruokavaliota etsittiin melkein vuosi ja nyt se on löytynyt, Daikin vatsa ei enään oirehdi, agressiivisuutta tai muitakaan kiputiloja ei enään ole, ja onneksi päätimme odottaa nukuttamisen kanssa pitkään, eikä sitä päätöstä sitten tarvinutkaan tehdä...
Haastan Sofian ( http://www.tuuliviirin.blogspot.fi/ ) kirjoittamaan omasta opettajastaan, koska Sofialta löytyy niitä opettajia, ja toivonkin että Sofia valitsee sen joka on opettanut sydäntä, eikä välttämättä eniten.
""Mitä kaikkea oppisitkaan, jos koirasi olisi opettajasi"
Haaste ja arvonta koirien elämästä kertoville blogeille!
Koiran maailma on ihanan yksinkertainen, koira on pienestä onnellinen ja uskallan väittää, että sen maailma on jännittävämpi ja ihmeellisempi kuin useamman ihmisen. Uskon, että jokaisella koiralla olisi meille paljon opetettavaa jos me kuuntelisimme niitä enemmän.
Haasteeseen ja arvontaan osallistuminen on helppoa. Kerro kuvin ja tekstein mitä kaikkea sinä olet oppinut tai mitä tahtoisit oppia koirasi elämästä?
Sen jälkeen mene blogini haasteen postaukseen: http://ssamperi.blogspot.fi/2013/06/mita-oppisitkaan-jos-koirasi-olisi.html,
kirjoita kommenttiin haasteeseen osallistumisestasi (aikaa 31.7 saakka)
sekä linkki postaukseen haasteesta.
Huomaathan, että blogissasi tulee selvitä yhteystietosi arvontaa varten!
Mikäli yhteystietoja ei löydy, ilmoitan mahdollisesta voitostasi tuoreimpaan päivitykseen.
Kaikkien haasteeseen osallistuneiden kesken arvotaan kaksi pakettia koiramaisia tarvikkeita elokuun 1. päivä!
Koiramaiset pakettit sisältävät koulutusvälineitä/leuja ja ne on koottu Lahja- ja lemmikkitavara Unessa:sta;www.unessanetshop.fi
Lähde mukaan, muistathan kopioida tekstin kokonaisuudessaan osallistuessasi haasteeseen ja linkittää haasteesi (ei siis pelkkää blogia) kommenttiin!
♥:lla, Rähinäryhmä"
www.ssamperi.blogspot.com