Taran kasvattaja Heli-Tuulia on ollut todella tukeva ja auttavainen tämän hässäkän ajan, vaikkakin hänen ei olisi ollut mikään pakko ns. osallistua riitaan minun ja Taran entisen omistajan välillä. Suuri kiitos tuesta Heli- Tuulialle.
Toivon hartaasti että kuulen vielä Tarasta ja pidämme uuden omistajan kanssa yhteyttä. Ja ehkäpä joku päivä Taran jälkeläinen tulee sitten täyttämään aukon joka jäi laumaamme, vaikka Tara oli meillä vain hetken.
Sudensuukon Alaska Jotenkin nyt syksyn tullen olen alkanut miettimään, että MIKSI minulla on tätä huonoa onnea koirien ja niiden myyjien kanssa. Tuntuu jotenkin että todella moni ihminen koiramaailmassa ajattelee kasvatustyön tulosta vain rahallisessa mielessä, vaikkakin koiria tulee hyvistä yhdistelmistä, mutta siltikin tuntuu että ns.voitto on todella tärkeää. Koirilla on todella korkeat hinnat, vaikka pentu ei olisi itsessään niin arvoskas, näin rumasti ja karkeasti kirjoitettuna.. Eikö se koirien tavoitteellinen kasvatus enään ole se tärkein asia kasvattaesa? Omaan käyttöön kasvatus on melkeinpä kadonnut, miksi? ja sitten ihmetellään kun myyntii tulee vimpuoloita aivan ulos heitto hinnoin. Ja missä on lopputulos, melkein jokainen rotu on jollain tasolla menossa huonoon suuntaan; joka rakenteellisesti tai kuten Siperianhusky on puhtaasti käyttörotu, niin sitä aletaan myymään aktiivisena seurakoirana... (tälläisiin myynti-ilmoituksiin olen törmännyt harmillisesti liian monesti)... Mikä koiramaailman ihmisiä vaivaa??? Onko koiran kasvattaminen nykypäivänä, vain elinkeinonharjoittamista jolloin sen saa verotukseen??